Natsipuolueen kongressitalon sisäpiha oli tarkoitus kattaa, mutta rakennustyöt jäivät kesken sodan alettua.

Hanhenmarssia natsimuseoon.

Katua on 60 m x 2 km, hyödyllinen sotilasparaateissa ja sittemmin urheiluautojen testaamisessa.

Stadionin perustuksiin tuli vettä, mutta silti ei saa uida.

Kongressitalo jäi puoleen harjakorkeudestaan.

Luitpoldarenalle keräännyttiin kuuntelemaan, mitä asiaa Hitlerillä oli. Nykyään iso puisto.

Tässä kuulijoita.

Kaisa, Michael ja Tiiti. Korissa Bretzeleitä eli suolarinkeleitä.

Timolla herkullisia kaupunginmakkaroita, Tiitillä suolaista sydäntä.

Kuva ei välitä sitä uskomatonta räminää, minkä tämä kone päästää.

Action painting washing machine kiinosti taiteentuntijoita.

Tutkinnot ovat tärkeitä.

Kiva valoshow kirkonraunioissa.

Tapahtuma on nimeltään Sininen yö.

Siksi kaikki on sinistä.

Myös muovipussit.

Kuuntelimme hetkisen non-stop-musiikkia.

Siinä oli välillä myös sumuvalkokangas.

Taidetta: pohjalainen siltavideo Nürnbergin sillalla.

Näin se matkakertomus syntyy.

Vanhin ja uusin vierekkäin. Junamuseoon pääsi tietysti interrail-lipulla ilmaiseksi.

Osaiskohan tätä ajaa?

Baijerin satukuningas Ludwig II:n salonkivaunu.

Vihollinen näkee valosi! Pimennä!

Ratamallistossa oli tietysti myös sodanjälkeinen kaupunki.

Setä ajaa työkseen puolta kilometriä pienoisratoja.

Aina tasatunnein menee natsilla juna.

Kaisa ja Tiiti kaupunginmuureilla.