Ihmiskunnan geneettinen parantaminen on suuri mahdollisuus

Näissä oloissa oli erityisen merkittävää, kuten juutalaisuuden tutkija Nathaniel Weyl korostaa (Weyl 1966), että pappisjohtajien edellytettiin juutalaisyhteisöissä myös lisäävän sukuaan mahdollisimman paljon. Hedelmällisyys keskittyi tämän selityksen mukaan siitä syystä juutalaisilla ainakin 17 vuosisataa rabbi-sukuihin ja siten älykkyysjakauman yläpäähän. Tuo vuosisatoja jatkunut selektiivinen syntyvyys on Weylin mukaan kenties merkittävin tekijä juutalaisten keskimääräisesti korkean älykkyyden selittäjänä.

Lainattu teksti oli Yrjö Ahmavaaran ja Tatu Vanhasen kirjasta Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin sivulta 96.

Joskus viime vuosisadalla harrasteltiin eugeniikan nimeen verhoiltuna monenlaista toimintaa. Käytännössä se oli köyhien, syrjittyjen ja vähäosaisten ihmisarvon polkemista, eikä sillä saavutettu mitään todellista geneettistä parannusta. Paljon ihmisiä steriloitiin, useita kuoli hämäräperäisesti, eikä koko homma noudattanut sen kummemmin maalaisjärkeä kuin tieteellistäkään järkeä. Järjestelmällistä oli vain toisten sortaminen.

Käsite eugeniikka on Sir Francis Galtonin esittelemä idea. Hän esitteli sen näin vuonna 1904:

Eugenics is the science which deals with all influences that improve the inborn qualities of a race; also with those that develop them to the utmost advantage.

Tuossa ei ollut mitään käytettävistä menetelmistä. Galton esitteli ajatukselleen seuraavan perustelun:

...no agreement could be reached as to absolute morality, the essentials of Eugenics may be easily defined. All creatures would agree that it was better to be healthy than sick, vigorous than weak, well fitted than ill-fitted for their part in life. In short that it is better to be good rather than bad specimens of their kind, whatever that kind might be. So with men.

Parempi ihmisen on olla terve kuin sairas. Voisiko asiaa tiivistetymmin sanoa?

Periaatteessa eugeniikka toimii, mutta toisaalta tähän asti käytetyt keinot ovat olleet tavattoman tehottomia, siis niiden edellä esiteltyjen eettisten ongelmien lisäksi. Hyvää tavoitetta ei pidä lähteä toteuttamaan huonoilla keinoilla. Tämä yleinen viisaus pätee myös geneettiseen parannukseen. Ihmisarvoa loukkaavia keinoja ei pidä käyttää.

Tautigeenit, jotka yleensä ovat resessiivisiä, tulevat ilmi useimmiten vain homotsygoottisina, koska ns. terveen geenin kanssa tautigeeni on passiivinen. Myös dominoivia tautigeenejä on olemassa, mutta evoluutiolla on taipumus hävittää sellaiset nopeasti. Jos perinnöllistä tautia pyritään vähentämään yksinkertaisesti estämällä kyseiseen tautiin sairastuneita ihmisiä lisääntymästä, kyetään vaikuttamaan vain pieneen vähemmistöön liikkeellä olevista tautigeeneistä. Useimmat tautigeeneistä kulkeutuvat sukupolvesta toiseen piiloutuneina terveen dominoivan geenin varjoon.

Aivan todellisia ja ihmisarvoa loukkaamattomia geneettisen parantamisen keinoja on olemassa, nykyään jopa hienostuneita biotekniikkaan perustuviakin. Mutta joillekin tuntuu olevan erityisen tärkeää päästä yhdistämään ihmisten geneettinen parantaminen joihinkin erityisiin poliittisiin aatteisiin ja erityisesti ihmisoikeuksien polkemiseen. Mitä he oikeastaan pelkäävät, jotain vanhaa hirmuvallan haamua, vai jotain uutta, joka romuttaa turvalliset hokemat ja dogmat?

Onko kansakunnan tai ihmiskunnan geneettisen parantaminen periaatteessa kamala ajatus? Minun mielestäni ei. Joku perinnöllisyystieteilijä voisi valistaa, mitä eri keinoja oikeastaan on käytettävissä ja miten tunnistetaan huonot perintötekijät. Tämäkin aihe on lopulta luovutettava alan erikoisasiantuntijoiden käsiin, mutta sitä ennen poliitikkojen tehtävä on putsata pois turha historiallinen ja aatteellinen painolasti.

Toisinaan mainitaan epämääräisesti eettiset ongelmat, selventämättä, mitä ne ovat. Jos ongelmista edes keskusteltaisiin suoraan, niihin voitaisiin etsiä ratkaisuja.

Seuraavaksi kuvailen mielestäni harkinnan arvoista menetelmää, joka voisi olla laajasti hyväksyttävissä.

Ihmisen perintötekijöistä kiinnostavimpia ovat tautigeenit, eli sellaiset perintötekijät, jotka aiheuttavat perinnöllisiä tauteja. Näin tiedetään ainakin yksi epätoivottujen perintötekijöiden luokka. Kartoitus on edelleen kesken.

Annan kuvitteellisen esimerkin täysin vapaaehtoisuuteen perustuvasta geneettisen parantamisen menetelmästä, joka ei edellytä mitään ihmisoikeuksien rikkomisia tai epäilyttäviä menetelmiä.

1. Ensimmäinen valinta.
   Kysellään hedelmällisessä iässä olevilta pariskunnilta (etenkin naisilta) halukkuutta liittyä kansalliseen vapaaehtoiseen geneettisen parannuksen ohjelmaan. Valinnassa valikoituvat pois ohjelmaan haluttomat, periaatteessa omien tulevien lastensa etujen vastaisesti. (Selitys: Lapsen etu on luonnollisesti terveys, myös perintötekijöiden osalta.)

2. Toinen valinta.
   Kysellään halukkailta heidän sairauksistaan. Tässä valinnassa valikoituvat pois ne, joilla on ilmiselvästi vähän perinnöllisiä rasitteita. Erityisesti on huomattava, että tämä valinta on tarpeellinen vain, jos käytettävistä voimavaroista on pulaa. Muussa tapauksessa kaikkia halukkaita autetaan.

3. Kolmas valinta.
   Tehdään geenitestit. Kartoitetaan ohjelmaan osallistuneiden tautigeenit. Jos ilmenee hyvin terve perimä pariskunnan molemmilla puolisoilla, kehoitetaan pariskuntaa lisääntymään luonnollisella menetelmällä.

4. Keinohedelmöitys.
   Munasoluista on niukkuutta, joten niitä ei pidä tuhlata. Koska munasolun tai siittiön perimää ei saada selville tuhoamatta solua, on viisainta hedelmöittää riittävän monta munasolua käytettävissä olevilla siittiöillä. Näin valikointiin jää enemmän pelivaraa. Hedelmöityksen jälkeen alkioiden annetaan kasvaa niin suuriksi, että niistä voidaan ottaa pieniä solunäytteitä geenikartoitusta varten.

5. Viimeinen valinta.
   Tehdään alkioille geenitestit ja katsotaan, että valituiksi tulee vain elinkelpoisia alkioita, joilla on mahdollisimman terve ja hyvä perimä. Alkioiden perimä siis tutkitaan ja jatkoon päässeet alkiot laitetaan paremmuusjärjestykseen perimän mukaan. Valitut alkiot siirretään luovuttajanaisten kohtuihin, siten että kukin saa omasta munasolustaan lähteneen alkion. Mikäli hyviä alkioita on useita, ne voidaan säilöä joksikin ajaksi, esimerkiksi raskauden keskeytymisen varalta.

6. Lopullinen "luonnonvalinta".
   Jotkut raskaudet päättyvät huonosti, toiset tuntemattomista syistä. Syntyneillä lapsilla on todennäköisesti keskimääräistä vähemmän tautigeenejä, mutta luonnollisesti ympäristön aiheuttamille taudeille he eivät ole immuuneja.

Miksi sitten geneettinen parantaminen olisi tärkeää, etenkin nykyaikana?

Lainaan erään toisen henkilön, nimimerkillä "edelweiss", kirjoitusta eräässä keskusteluryhmässä, koska se varsin hyvin (vaikkakin karkeasti) kuvailee nykyajan ihmiskunnan ongelmaa:

Hyvinvointivaltiossa, jossa luonnollinen valinta ei vähennä luonnollista tietä esim. vastuuttomien ja laiskojen ihmisten lisääntymistä (tai heidän lastensa henkiinjäämistä), rodunjalostusta ehkä kuitenkin tarvitaan. Minusta kannattaisi ainakin tutkia objektiivisesti, minkälaiset perinnölliset luonteenominaisuudet lisäävät syntyvyyttä. Ns. hyvät ominaisuudet (vastuuntuntoisuus, älykkyys, lapsista huolehtiminen, ahkeruus) vai huonot ominaisuudet (laiskuus, lasten hylkääminen yms.). No itse asiassa tätä asiaahan on teoreettisella tasolla Wilson, Rushton jne. tutkineet. Ns. r-strategit (vastakohtana K- strategit) lisääntyvät hyvinvointiyhteiskunnassa nopeammin kuin K-strategit yksilöt. Eli juuri ne jotka satsaavat määrään laadun sijasta. Kun hyvinvointiyhteiskunta huolehtii tällaisten yksilöiden lasten hengissäpysymisen tämä roskasakki lisääntyy paremman rotuaineksen kustannuksella. Rotu rappeutuu ja rodunjalostusta tarvitaan.

Edellisen itse tiivistin tällä tavalla:

1. Evoluutio on hyvä juttu, koska se karsii huonoja geenejä.
2. Hyvinvointiyhteiskunta on hyvä juttu, koska se pitää huolta myös heikoista yksilöistä.
3. Hyvinvointiyhteiskunnalla on ikävä sivuvaikutus: Se suosii myös haitallisten geenien leviämistä ja siten haittaa evoluutiota.
4. Onneksi haitallisten geenien leviämistä voidaan kompensoida tietoisesti geneettisen parannuksen ohjelman avulla.

Perustelujen tarkentaminen tästä edellyttää pureutumista biologiaan, erityisesti perinnöllisyystieteeseen.

Suomesta löytyy aivan omintakeinen tautiperimä, jonka perusteella suomalaiset poikkeavat selvästi muista. Tästä voidaan päätellä, että samoin kuin Suomen kansalle tyypillisiä tautigeenejäkin, suomalaisilla täytyy olla myös muita omintakeisia perintötekijöitä, joista suurin osa on hyödyllisiä tai vähintään harmittomia.

On tarpeen ravistaa geneettiseltä parannukselta sille kuulumaton historiallinen painolasti pois.

Geneettiseen parannukseen voidaan käyttää myös edellä esitettyä vähemmän hienostuneita menetelmiä, mutta niissä on omat ongelmansa:

• Erityisen kyvykkäiden ja terveiden suosiminen, esimerkiksi taloudellisesti, jotta he hankkisivat enemmän biologisia jälkeläisiä.
• Joidenkin rikollisten pakkosterilointi.
• Muulla tavoin kelvottomiksi luokiteltujen pakkosterilointi.
• Vapaaehtoiset steriloinnit ja taloudellinen korvaus biologisten jälkeläisten hankkimisen estymisestä. Kaikki eivät halua omia lapsia.

Periaatteessa, jos yhteiskunta antaisi kaikille terveille ihmisille edellytykset pitää huolta itsestään työtä tekemällä, sosiaaliturvaa ei automaattisesti tarvittaisi muille kuin niille, jotka vanhuuden, vamman tai tapaturman vuoksi ovat menettäneet mahdollisuuden huolehtia itsestään. Jos edellä kuvattu täystyöllisyyden tilanne toteutuisi, geneettiselle parannusohjelmalle avautuisi uusi keino: Terveet kansalaiset, jotka eivät kertakaikkiaan halua tehdä töitä, eivätkä muutenkaan toiminnallaan hyödyttää yhteiskuntaa, vaan haluavat vain huvitella ja elää huolettomasti, voisivat saada yhteiskunnalta täyden elatuksen, mutta vain sillä ehdolla että he eivät ole hankkineet biologisia jälkeläisiä, eivätkä koskaan hanki. Jälkimmäinen ehto varmistettaisiin elinikäisellä sterilisaatiolla. Tämä keino on kuitenkin käyttökelpoinen vasta sitten, kun kansakuntaa lakataan vahingoittamasta henkisesti massaviestimien väärinkäytöllä.

Jos ylläoleva teksti oli mielestäsi merkittävä ja esittelemisen arvoinen, kopioi omalle sivullesi tämä linkki:

<a href="http://www.iki.fi/no/jalostus.html" target=_blank>Eugeniikka</a>

Jatka tästä: Etnistä hygieniaa käsittelevä kirjoitus
Aiheeseen liittyen: Ote Robert Heinleinin kirjasta Yli-ihmisen aika
Kirjaesittely: Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin
Takaisin Nikolaksen politiikkasivulle