Nikolas Ojala Kotisivu » Energialähteet
The life contest is primarily a competition for available energy.

- Ludwig Boltzman

Jos et halua lukea masentavia (ja joillekin lukijoille vanhoja) uutisia fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä, siirry suoraan alemmaksi tällä sivulla linkkeihin.

Energialähteet nyt ja tulevaisuudessa

Aivan aluksi selvennyksenä, jotta kukaan lukija ei jäisi epätietoiseksi: Lähes kaikki Suomessa käytettävä energia on tavalla tai toisella ulkomailta tuotua ja siis Suomeen ostettua energiaa. Tästä syystä, sekä Suomen ilmastollisista olosuhteista johtuen erityisesti Suomi on äärimmäisen haavoittuvainen ja herkkä energian hinnan muutoksille.

Kerron asian, jonka ei pitäisi olla uutinen, mutta siitä huolimatta on uutinen lähes jokaiselle suomalaiselle: Maailman raakaöljyn tuotanto on hyvin pian saavuttamassa tai mahdollisesti on jo saavuttanut lopullisen huippunsa. Maailman talouskasvu ja länsimaiden nousu viime vuosisadalla perustui nimenomaan öljyn saatavuudelle ja jatkuvasti kasvavalle kulutukselle. Kasvavan kulutuksen ajat ovat ohi, mutta tämä tulee ihmisille täytenä yllätyksenä. "Miksi kukaan ei kertonut meille mitään?" Niin sanotuista talousviisaista useimmat eivät hekään tiedä tai myönnä tätä asiaa. Lähiaikoina heidänkin on pakko myöntää. Mutta senkin jälkeen he uskottelevat muille, että ongelmaa ei ole, koska insinöörit ratkaisevat ongelmat ja talous jatkaa kiihtyvää kasvuaan.

Miksi juuri öljy sitten on niin tärkeä?

Kirjoitin tällaisen kirjeen eräille kansanedustajille vuoden 2001 lopussa:

Eduskunnassa ja tiedotusvälineissä on käyty energiapoliittista keskustelua, joka näyttää keskittyneen energiantuotannon erilaisten ympäristövaikutusten pohtimiseen ja sille perustalle pohjautuvaan arvosteluun.

En voi, enkä yritä kiistää ympäristövaikutusten merkitystä tulevaisuuden valinnoissa, mutta on eräs asia, joka on vieläkin merkittävämpi, nimittäin yhteiskuntarauhan pysyminen.

Jos Suomi yllättäen ajautuisi vakavaan talouskriisiin, siten että tavallisilla kansalaisilla ei olisi varaa ruokkia itseään ja perheitään, paljon ihailtu suomalainen yhteiskuntarauha olisi pian mennyttä.

Maailmantalouden kasvu on kuluneen vuosisadan aikana perustunut energiankulutuksen kasvulle. Reaalitalous tarvitsee reaalista käyttövoimaa, joka ei suinkaan ole rahaa, vaan energiaa.

Öljy on tällä hetkellä ihmiskunnan merkittävin käytössä oleva energiamuoto, sillä raakaöljystä jalostetulla polttoaineella kulkevat rahtilaivat, lentokoneet, maatalouskoneet, kaivosten louhintakalusto, henkilöautot, kuorma-autot, siis lähes koko maailman tavara- ja henkilöliikenne. Lisäksi öljyllä lämmitetään asuntoja ja toimitiloja ja joissain maissa merkittävä osa sähkövoiman tuotannostakin on hoidettu öljyä polttoaineenaan käyttävillä voimaloilla.

Mikä tässä tilanteessa on vialla?

Suurimmat öljylöydöt tehtiin 1960-luvulla. Sen jälkeen uusien öljylähteiden paljastumisen tahti on melko tasaisesti laskenut siten, että 90-luvulla uusia öljyvaroja löydettiin enää noin viidesosa 60-lukuun verrattuna. Mitään erityistä käännettä ei ole odotettavissa, vaikka öljynporaus- ja etsintätekniikka onkin kehittynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että maailman rajalliset öljyvarat alkavat olla pääpiirteissään tiedossa. Joitain yksittäisiä suuria tuntemattomia esiintymiä saattaa olla yhä jäljellä, mutta niillä ei ole oleellista vaikutusta siihen ratkaisemattomaan ongelmaan, jonka vuoksi tämän kirjoitin.

Maailman öljyntuotanto saavuttaa vääjäämättä huippunsa tällä vuosikymmenellä. Todennäköinen ajankohta on noin vuonna 2006, mutta arvio saattaa heittää joitain vuosia sinne tai tänne. Lyhyen tasannevaiheen aikana maailmantalous rykii epätoivottavan nollakasvun kourissa ja sen jälkeen alkaa piinallinen laskukausi. Erilaisia ns. "talousviisaiden" vippaskonsteja talouden elvyttämiseksi, "piristysruiskeita" korkopolitiikan avulla ja muuta muka nokkelaa varmasti kokeillaan, mutta niin kauan kuin mitään todellista ei tehdä, ikävä tulevaisuus vain lähestyy.

Koska energian hinnan mukana kaikki muutkin hinnat nousevat, ihmiset alkavat uudelleen harkita kulutustottumuksiaan. Tämä tarkoittaa erilaisten ylellisyyshyödykkeiden menekin vähenemistä. Näitä ovat esimerkiksi sanomalehtipaperi ja kännykät, sillä uuden kännykän hankkiminen tai sanomalehden tilaaminen eivät ole välttämättömiä, toisin kuin ruoka ja lämmin asunto.

Mutta vaikka tavallisten pienituloisten ihmisten enemmistö pakosta joutuukin kaventamaan elämistään, kapitalismi ei itsestään muuta toimintatapojaan miksikään. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka maailmassa tuotanto supistuu ja väestö lisääntyy, yhteinen kakku jaetaan yhä epätasaisemmin. Kakku supistuu köyhien osalta, kun rikkaat pyrkivät säilyttämään oman osuutensa.

Jos kännyköiden ja selluteollisuuden päävientiartikkeleiden menekki maailmalla hiipuu samalla kun energian hinta nousee, millä Suomi ostaa energiaa ulkomailta? Millä tavallinen suomalainen ostaa kaupasta ruokaa, kun ei enää olekaan työpaikkaa? Millä maanviljelijä tankkaa traktorinsa, kun öljyn hinta nousee karmaisevan korkeaksi? Maanviljelijä on sentään suhteellisen hyvässä asemassa, sillä hänen tuotteilleen on kysyntää viimeiseen asti. Mutta miten käy tavallisten kaupunkilaisten? Millä asunnot lämmitetään ja kuinka vähällä ruoalla tavalliset suomalaiset pärjäävät?

Suomi on maailman maista kenties eniten riippuvainen energiantuotannosta. Emmehän me edes selviäisi hengissä talven yli ilman lämmikkeitä ja lämmitettyjä asuntoja. Nykyään se tarvittava energia tuodaan lähes kokonaan ulkomailta. Minun tietooni ei ole kantautunut, että eduskunta olisi huolestunut tai edes tietoinen tästä muutaman vuoden kuluessa päälle kaatuvasta todellisuudesta.

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä:
Millä tavoin Suomi muutetaan omavaraiseksi energian suhteen alle kymmenessä vuodessa?
Millä rahalla ja millä työllä tarvittavat investoinnit maksetaan?

Kirjettä kirjoittaessani en aivan aavistanut että jo yhden vuoden kuluttua olisin itse asettumassa eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Mutta on ilmeistä että myös minun täytyy olla valmis vastaamaan omaan kysymykseeni.

Joskus aiemmin olin sitä mieltä, että energian hitaasti kallistuessa Suomikin ottaa käyttöön tasaiseen tahtiin korvaavia, uusiutuvia energialähteitä. Nykyään en ole enää yhtä optimistinen. Voinen sanoa että saamani tieto on pakottanut minut etsimään ja harkitsemaan jyrkempiä ja nopeampia ratkaisuja. Käsitykseni mukaan Suomi voi ostaa jatkoaikaa ja pehmentää murroskautta hankkimalla nopeaan tahtiin sellaista kotimaista energiantuotantoa, joka ei ole kovin riippuvainen ulkomailta tuotavista fossiilisista polttoaineista. Koska Suomi on jo valjastanut joet ja kosket melko tarkoin, eikä hakkeenpoltostakaan ole odotettavissa suurta lisäystä, ainoa realistisen tuntuinen vaihtoehto on ydinvoima.

Tuulivoimaloiden, aurinkovoimaloiden ja kenties toistaiseksi tuntemattomien energialähteiden kehitystä ja hankintaa voidaan jatkaa kotimaisen ydinvoiman turvin. Ilman toimivaa energiahuoltoa Suomi romahtaa.

Poliitikkojen käyttämät tietolähteet

Poliitikot ja ns. talousviisaat käyttävät omia vakiintuneita tietolähteitään, joita he yleisesti uskovat. Sen vuoksi en oleta edellä esittämälläni kirjeellä olevan juuri mitään vaikutusta.
Sufficient oil, gas and coal reserves exist worldwide to satisfy the projected demand during the next three decades. The decline of conventional oil reserves is compensated by an increase in the reserves of non-conventional oil.

European Commission, Community Research
World energy, technology and climate policy outlook (WETO) Final report May 13th 2003
EUR 20366     ISBN 92-894-4186-0
Key conclusions on page 45

Text source: http://194.185.30.69/energysite/pdf/weto_final_report.pdf

Talousviisaat siis ajattelevat, että jos epätavanomaisia öljyvaroja on olemassa, nekin ovat tarvittaessa käytettävissä, kunhan vain rahaa kierrätetään öljynporausteollisuuden kautta. Mutta ovatkohan he ymmärtäneet, että talouden todellinen kova valuutta on energiaa eikä rahaa? Epätavanomaiset öljyvarat ovat epätavanomaisia juuri sen vuoksi että ne ovat vaikeasti saavutettavissa ja niiden hyödyntämiseen kuluu paljon energiaa. Vihreiden paperilappusten määrä tai niihin painetut numerot eivät tuo mitään luonnonvaroja ylös maan alta. Kyse on energiasta, jota maasta pumpattavasta öljystä halutaan ja jota joudutaan käyttämään yhä enemmän, jotta öljyä voitaisiin pumpata.

Tässä on sitten vaihtoehtoista tietoa edellisen vastapainoksi:

Historians some years from now are going to get the giggles because my 2001 book (Hubbert's Peak: The Impending World Oil Shortage) failed to identify the year 2000 peak, even after it happened. My book attracted some criticism because it was too gloomy; turns out I wasn't gloomy enough. Back when I expected the peak to arrive around 2004, the thought of life in the post-peak years was frightening. So what has happened since the peak year 2000? More than a million jobs lost in the U.S.A., many retirement funds wiped out, government budget surplus reduced to deficit, interest rates near zero unable to jumpstart the economy. Even the loss of the World Trade Center was a Middle East byproduct. It exceeds my worst fears.

Kenneth S. Deffeyes, February 26, 2003
Source: http://www.princeton.edu/hubbert/current-events.html

Jyrkkä kontrasti on selvä: WETO:n raportin mukaan öljyntuotannon huippu saavutetaan vasta joskus 30 vuoden kuluttua ja Deffeyes valittelee sitä ettei hän huomannut, kuinka huippu saavutettiin jo vuonna 2000.
Historical perspective of the Age of Petroleum
Öljyn aikakausi historiallisesta näkökulmasta.

Öljykriisiaiheisia linkkejä

Vaihtoehtoisia energialähteitä

Uutta moottoritekniikkaa

Muuta energiatekniikkaa

Kulkuvälineitä

Jos pidit ylläolevasta tekstiä tärkeänä, kopioi omalle sivullesi tämä linkki: 
<a href="http://www.iki.fi/no/engine.html" target=_blank>Energialähteet</a>

Nikolaksen kotisivulle