Tämänpäiväisessä Turun Sanomissa esitellään suomenkielisille lukijoille uusi suomenruotsalainen salaseura, yhdistys nimeltään Finlandssvensk framtid. Yhdistyksen puuhamiehenä häärää Gösta von Wendt, Björkbodan kartanon isäntä. Wendt kiteyttää yhdistyksen tavoitteet seuraavasti: Jos kielilain pykäliä ei noudateta, siitä on rangaistava. Ruotsinkielisille on saatava oma televisiokanava. Åbo Akademi ja Dragsvikin varuskunta on säilytettävä yksikielisinä.
Osoituksena ruotsinkielisten toivottomasta asemasta Suomessa esitellään Vaasassa pari kuukautta sitten sattunut tapaus, jossa nuori poika oli kuolla vain siksi, ettei kotisairaalassa ymmärretty ruotsia. Allergisen reaktion saanut poika pelastui, aivan viime hetkillä, kun isä oivalsi vaatia suomeksi lääkäriä paikalle.
Tapahtuma on nyt johdattanut lisää väkeä von Wendtin ideoimaan yhdistykseen. Kannattajia lasketaan olevan tuhansia, jäseniksi on jo ilmoittautunut useampi sata. Vielä ei ole kuitenkaan aika paljastaa jäsenten nimiä, ei myöskään yhdistyksen tilille maksettuja rahasummia. Yhdistyksen asioista ei vielä myöskään ulkopuolisten korvien kuullen keskustella. Osa johtoryhmästä ei halua tulla vielä julkisuuteen, joten on päätetty, että vain toiminnanjohtajan nimi kerrotaan tässä vaiheessa. Monelle tämä on vielä pelottava asia, uutta pelätään aina, sanoo Gösta von Wendt.
Pari vuotta sitten von Wendt ehdotti Turunmaalle Ahvenanmaan kaltaista autonomiaa. Nyt toiminta-alue kattaa koko ruotsinkielisen alueen, vaatimuksina ovat: Ruotsinkieliset sydänalueet Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, Turunmaalla, Länsi- ja Itä-Uudellamaalla on säilytettävä ruotsinkielisinä. On koko Suomen asia säilyttää näiden alueiden kulttuuri, kieli ja sen murteet. Von Wendt tunnustaa ihailevansa tapaa, millä Ahvenanmaa on onnistunut suojelemaan kulttuuriaan. Mm. maata saavat omistaa vain syntyperäiset ahvenanmaalaiset tai vähintään viisi vuotta maakunnassa asuneet ja kieli on yksiselitteisesti ruotsi.
Yhdistys taistelee kaksikielisyyttä vastaan ja syyttää Rkp:tä ja Folktingetiä ns. Christoffer Taxellin teesin unohtamisesta: Jos jokin instituutio muuttuu ruotsinkielisestä kaksikieliseksi, se on pian suomenkielinen. Kiperä kysymys on suhtautuminen kahden kieliryhmän ylittäviin avioliittoihin. Suomen- ja ruotsinkielisten avioituessa perheen lapset oppivat kyllä molemmat kielet, mutta aito kulttuuri katoaa, kaksikieliset perheet heikentävät siten perinteistä ruotsinkielistä kulttuuria.
Ruotsinkieliset ovat muka valmiita maksamaan kulttuurinsa säilyttämisestä. Mutta kommentti, onhan valtio tähänkin saakka maksanut kaksikielisyyden aiheuttamat laskut, puhuu puolestaan. Näitä laskuja maksettaessa kaksikielisyyden rikkaus saakin totta tosiaan todellisen merkityksensä.
Yhdistyksen perustamiskokous pidetään vasta maaliskuussa Dragsfjärdissä. Kuitenkin on jo ehditty vaatia luonnosvaiheessa olevaan kielilakiin sanktioita, mutta lain valmistelijat eivät ole vaatimuksiin taipuneet. Herääkin kysymys kenen nimissä vaatimukset on tehty. Vaatimuksilla pyritään muka pitämään kiinni niistä oikeuksista, joita ruotsinkielisillä nyt on. Suomenkielistä vaaditaan kaksikielisyyttä, jotta ruotsinkieliset voivat olla yksikielisiä.
Perustamiskokouksessa puhujiksi ovat lupautuneet Pär Stenbäck, prof. Jan Sundberg, prof, Ann-Marie Ivars ja maakuntaneuvos Roger Jansson, jonka jälkeen saamme varmasti kuulla vaatimuksista, joista oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat kaukana.